Viime viikolla Flow Analytics by AGC osallistui Transport Innovation Alliance City Leadership Forumiin Barcelonassa, jossa toimitusjohtajamme Robin Lefrant esitteli yhdessä Oulun kaupungin liikenneinsinööri Jani Koppelon kanssa todellisen tapauksen Oulusta.
Heidän istunnossaan Kuinka uudet liikenteenhallintamenetelmät voivat saavuttaa poliittisia tavoitteita tarkasteltiin, miten kaupungit voivat parantaa turvallisuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä risteyksissä ja samalla vähentää riippuvuutta vanhasta infrastruktuurista.
Risteykset ovat edelleen yksi suurimmista kaupunkien pullonkauloista
Monet risteykset ovat edelleen tehottomia ja aiheuttavat tarpeettomia pysähdyksiä, viivytyksiä ja päästöjä, jotka heikentävät sekä liikenteen sujuvuutta että laajempaa kaupunkiliikennettä. Koska ruuhkat rasittavat edelleen kaupunkiverkkoja, risteykset ovat edelleen yksi näkyvimmistä ja helpoimmin korjattavista heikoista kohdista.
Vaikka OEM-vetoinen V2X-käyttöönotto voi viedä vielä vuosia ennen kuin se saavuttaa mittakaavan, tienvarsi-infrastruktuuri tarjoaa kaupungeille jo nyt käytännöllisen lähitulevaisuuden reitin älykkäämpään ja nopeammin reagoivaan liikenteenhallintaan. SWARCOn mukaan mukautuva tekoälyyn perustuva liikenteenohjaus on osoittanut, että sen avulla voidaan vähentää keskimääräistä viivettä jopa 47 prosenttia, pysähtymisiä jopa 39 prosenttia ja hiilidioksidipäästöjä jopa 22 prosenttia keskeytyneessä reititysskenaariossa.
Kaupungeille risteysten älykkyyden parantaminen ei ole vain tekninen parannus. Se on käytännön askel kohti laajempia liikkuvuus-, ilmasto- ja turvallisuustavoitteita.
Tosielämän esimerkki Oulusta
Jani Koppelo kertoi, miten kaupunki käyttää jo käytännössä Flow Analyticsin LiDAR-pohjaista virtuaalisen silmukan lähestymistapaa.
Oulussa kaksi LiDAR-anturia kattaa kaikkien induktiosilmukoiden ja tutkien toiminnot koko risteyksessä. Tämä on tärkeää, koska se osoittaa, miten maanpäällinen anturointi voi korvata perinteisesti hajanaisen, laitteistopainotteisen kokoonpanon. Sen sijaan, että kaupunki luottaisi useisiin pistemäisiin ratkaisuihin, jotka on upotettu tai asennettu ajoradan ympärille, se voi käyttää virtaviivaisempaa lähestymistapaa, jolla saadaan laajempi ja yhtenäisempi kuva risteyksen toiminnasta.
Hyöty ei ole vain yksinkertaisempi infrastruktuuri. LiDAR-pohjainen havaitseminen antaa kaupungille myös paremman käsityksen siitä, mitä tiellä tapahtuu, mukaan lukien ajoneuvojen liikkeet, jonojen muodostuminen, nopeuskäyttäytyminen ja eri tienkäyttäjien välinen vuorovaikutus. Kaupungeille, jotka haluavat nykyaikaistaa liikenteen hallintaa, tämä on vahva peruste siirtyä perinteisistä havaintomenetelmistä kohti infrastruktuuria, jota on helpompi hallita ja joka on suorituskykyisempi päivittäisessä toiminnassa.
Perinteisiin induktiivisiin silmukkamenetelmiin verrattuna LiDAR-pohjainen lähestymistapa voi olla kaksi tai kolme kertaa kustannustehokkaampi. Ero tulee vielä selvemmäksi ajan myötä. Kun asfalttia uusitaan, yleensä 5-20 vuoden välein tietyypistä riippuen, induktiosilmukat on usein asennettava uudelleen, mikä lisää kustannuksia 15 000-20 000 euroa. Maanpinnan yläpuolelle asennettuja LiDAR-antureita ei tarvitse vaihtaa asfaltin uusimisen yhteydessä.
Monissa tapauksissa yhdellä LiDAR-yksiköllä voidaan kattaa koko risteys, mikä vähentää alkuinvestointeja ja välttää tienrakennustöihin liittyvät tulevat korvauskustannukset.
Suorituskykytiedot tukevat tätä joustavuutta. Flow Analytics vertasi hiljattain tehdyssä vertailututkimuksessa virtuaalisen silmukkatunnistustekniikkaansa perinteisiin induktiivisiin silmukka-antureihin. Tulokset osoittivat, että induktiosilmukan tapahtumien vastaavuus oli 99,83 prosenttia 10 päivän aikana, mikä osoittaa, että virtuaalisilmukat voivat tarjota luotettavan havaitsemisen liikennevalojen aktivointia varten ja samalla mahdollistaa kehittyneemmän analytiikan.
Enemmän kuin aktivointi
Yksi istunnon selkeimmistä viesteistä oli se, että LiDAR-pohjaisten virtuaalisten silmukoiden arvo ulottuu paljon liikennevalojen aktivointia pidemmälle. Fyysisten silmukoiden korvaaminen virtuaalisilla silmukoilla on kuin siirtyminen lankapuhelimesta älypuhelimeen. Ydintoiminto säilyy, mutta ominaisuudet laajenevat merkittävästi.
Kuten Robin Lefrant asian ilmaisi:
"Toiminta on vasta alkua. Samat tiedot, jotka liikuttavat liikennettä tänään, voivat auttaa kaupunkeja suunnittelemaan, valvomaan ja parantamaan turvallisuutta huomenna."
Perinteiset induktiosilmukat voivat havaita ajoneuvon läsnäolon, mutta niiden tarjoama tieto on rajallista. LiDAR-pohjaiset virtuaaliset silmukat voivat tarjota paljon laajemman valikoiman tietoja, kuten läsnäolon havaitsemisen, nopeuden mittaamisen, kääntymisliikkeet, jonoanalyysin, pisteestä pisteeseen -seurannan, liikeradat, läheltä piti -tilanteiden havaitsemisen ja tienkäyttäjien vuorovaikutuksen.
Näin kaupungit voivat käyttää samaa infrastruktuuria liikenteenvalvonnan lisäksi myös turvallisuusanalyyseihin, suunnitteluun, seurantaan ja pidemmän aikavälin liikkuvuuden parantamiseen.
Auttaa kaupunkeja siirtymään kiinteän infrastruktuurin ulkopuolelle
Oulun tapaus osoittaa, miten kaupungit voivat siirtyä kiinteän, tiehen kiinnitetyn infrastruktuurin ohi kohti joustavampaa, reagoivampaa ja tietopohjaisempaa liikenteen hallintaa.
Flow Analytics by AGC auttaa kaupunkeja vahvistamaan risteysten älykkyyttä ja ymmärtämään paremmin, miten eri tienkäyttäjät liikkuvat ja ovat vuorovaikutuksessa tosiajassa, kun käytössä on yksityisyyden suojaa korostava LiDAR ja tekoälyanalytiikka.
Kaupungeille, jotka pyrkivät vähentämään viivytyksiä, parantamaan turvallisuutta, vähentämään päästöjä ja hyödyntämään olemassa olevaa infrastruktuuria paremmin, virtuaaliset silmukat tarjoavat käytännöllisen ja skaalautuvan tien eteenpäin.
Barcelonassa käydyt keskustelut vahvistivat selkeän asian: kaupunkien ei tarvitse odottaa tulevia liikkumisjärjestelmiä risteysten parantamiseen. Työkalut ovat jo saatavilla, ja Oulu osoittaa, mitä on mahdollista, kun niitä sovelletaan käytännössä.